Oikolukijan tehtävät
Pohjimmiltaan oikoluvussa on kyse tekstin huolellisesta läpiluvusta, jossa huomio kiinnitetään rakenteeseen. Oikolukijan tehtävä on huolehtia, että teksti on oikeakielistä ja yhtenäistä. Tähän kuuluu kaikki kirjoitusvirheiden korjaamisesta kirjoitussääntöjen noudattamisen varmistamiseen.
Oikolukija muun muassa tarkistaa, että
- kirjoitusasu on yhtenäinen ja noudattaa suomen kirjoitussääntöjä
- välimerkkejä on käytetty oikein
- kappalejako, rivinvaihdot ja otsikot ovat kunnossa
- lyhenteitä on käytetty yhtenevästi ja oikein
- tekstiin ei jää kaksoisvälilyöntejä
- peräkkäiset sivulauseet eivät hämärrä tekstin merkitystä
- lukusanat on kirjoitettu oikein.
Jos oikolukuun ei anneta tapauskohtaisia ohjeita, se on usein melko suoraviivaista. Oikolukija keskittyy siihen, mikä on kielellisesti oikein ja mikä väärin, ja tekee pientä mutta tarpeellista hienosäätöä yleisten kirjoitussääntöjen perusteella. Toisaalta yrityksillä voi myös olla omia tyylioppaita tai oikoluvun tilaajalla erityisiä toiveita, jotka oikolukijan tulee ottaa huomioon. Oikolukuun voi kuulua esimerkiksi faktojen tarkistusta, asettelun hiomista tai aukkojen etsimistä tekstin logiikasta. Varmista, että tiedät ennen oikoluvun aloittamista, mitä sinulta odotetaan.
Kuinka kehittyä hyväksi oikolukijaksi?
Hyvät oikolukijat korjaavat tekstejä säännöllisesti ja paljon. He tuntevat kaikki tekstilajit – niin uutisartikkelit, kaunokirjallisuuden kuin blogitekstit – ja tunnistavat korjausta vaativat asiat, jotka jäävät muilta helposti huomaamatta. Oikolukijan on oltava kärsivällinen, huolellinen ja ennen kaikkea kattavasti perehtynyt suomen kirjoitussääntöihin.
Yksi oikolukijan tärkeimmistä ominaisuuksista on kyky keskittyä tekstin sisällön lisäksi sen ulkoasuun riippumatta siitä, kuinka kiinnostava tekstin aihe on. Kaksoisvälilyöntien ja toistettujen tai väärin kirjoitettujen sanojen huomaaminen vaatii tarkkuutta. Oikolukijan täytyy huolellisesti tarkastella kutakin sanaa sekä erillisenä yksikkönä että osana kontekstia. Väsyneinä aivot alkavat automaattisesti hyppimään kirjainten ja jopa sanojen yli, jolloin virheet jäävät helposti huomaamatta. Tämän vuoksi oikoluku kannattaa jaksottaa lyhyisiin rupeamiin.
